Aitous kaikessa kauheudessaan kannattaa

Olen itsekäs ja itsenäinen. Innostun, mutta ajoittain hautaudun ideoideni alle. Kaipaan vapautta, mutta en aina näe sitä, mitä minulla jo on. Olen rohkea ja pelkään. Pidän ihmisistä, mutta haluan olla yksin.

Aitous on helvetin vaikeaa. On vaikeaa kohdata itsessä ne puolet, joita yhteiskunnassamme pidetään negatiivisina. Omien ominaisuuksien tunnistaminen on työlästä. Varsinkin, kun meissä on samaan aikaan piirteidemme vastakohtia ja kaiken lisäksi olemme monesti vieläpä sokeita itsellemme.

Miksi sitten vaivautua?

Itsensä tunteminen, varsinkin luovana yrittäjänä, on tärkeää, sillä iso osa luovasta tekemisestä kumpuaa meistä itsestä. Varsinkin yksin- ja pienyrittäjien luova liiketoiminta rakentuu vahvasti omille hartioille ja on supertärkeää olla rehellinen siitä, minkä tyyppistä bisnestä itse jaksaa. Toinen rakastaa työskennellä isossa ryhmässä, toinen tekee mielellään yksin ja rauhassa.

Itseään kannattaa kuulostella säännöllisesti, sillä paitsi me itse myös elämäntilanteemme muuttuvat. En ole sama ihminen nyt kuin olin vuonna 2012, joten yrittäjyytenikään ei voi olla samanlaista. Liiketoimintasuunnitelmaa päivittäessä kannattaa olla rehellinen. Iän ja kokemuksen karttuessa kaipaan enemmän vapaa-aikaa ja varsinkin palautumista kuin parikymppisenä.

Sitten on vielä monen yrittäjän kauhistelema henkilöbrändäys. Koko sana uhkuu keinotekoisuutta, mutta sitä voi katsoa myös toisesta näkökulmasta. Sen sijaan, että kirjoittaisimme listan kiiltäviä superlatiiveja verkkosivuillemme (ja yrittäisimme elää niiden mukaan,) mitä jos lähtisimme liikkeelle siitä, mitä itsestämme oikeasti tiedämme. Tai jos emme tiedä, on korkea aika alkaa miettiä:

Mitä haluamme elämältä? Millainen on unelma-arki? Miten autamme muita? Miksi teemme, mitä teemme? Mikä meille on tärkeää? Miten toimin paineen alla?

Kun voimme seisoa vastaustemme takana, emme joudu esittämään mitään. Työ kannattaa tehdä, sillä kun olet aidosti sitä, mitä olet, sinua ei voida koskaan kopioida.