Kuukausipalaveri itsesi kanssa
Milloin viimeksi istuit palaverissa?
Kuulostaako kaukaiselta? Monissa työpaikoissa kokoukset ovat itsestäänselviä, työkulttuuriin sidottuja työkaluja. Tapaamisten tavoite on tsekata, ovatko osallistujat samalla sivulla projektin suhteen, niissä käydään läpi tuloksia ja tavoitteita ja päätetään seuraavat stepit homman viemiseksi maaliin.
Yksin- ja pienyrittäjien kalenteri on usein täyteen buukattu ja aikaa säännöllisille palavereille ei tunnu löytyvän. Ja kenen kanssa edes kokoustaisi? Miksi ylipäätään muka pitäisi istua alas ja käydä läpi ne asiat, mitkä ovat jo mielessä? Senkin ajan voisi tehdä jotain muuta, jotain tuottavaa, tärkeää, oikeaa.
Yrittäjät ja erityisesti luova tekijät ovat kokemukseni mukaan usein kiinnostuneempia konkreettisesta tekemisestä kuin tylsissä kokouksissa istumisesta. Ideat laukkaavat ja pitää toimia, jotta ne eivät karkaa horisonttiin. Pitää ehtiä lassoamaan niistä mahdollisimman moni kiinni. Muuten tuntuu, että menettää jotain.
Mitä jos kertoisin, että kuukausipalaverin ei tarvitse tarkoittaa taulukoita, kahvia ja pullaa kliinisessä toimistossa? Että jokainen voi rakentaa omannäköisen, luovan kuukausipalaverin itsensä kanssa? Ja että kuukausipalaveri on omiaan keräämään laukkaavat ajatukset ja ideat aitaukseen?
Tarvitset vain kynän, paperia ja pari tuntia aikaa.
Olen jo vuosia pitänyt istuntoja itseni ja muistikirjani kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti, milloin kahvilassa tai kapakassa, milloin Tallinnan laivalla, junassa, mökillä Levillä tai kotisohvalla. Joskus vieressä on ollut kaveri, jonka kanssa olen pallotellut ajatuksia erilaisista mahdollisuuksista, mutta useimmiten olen palsunnut itseni kanssa. Viime aikoina oman elämäni kokoukset ovat muuttuneet säännöllisemmiksi ja selkeimmiksi.
Pyrin pitämään asiat yksinkertaisina, joten kokoukseni ovat suurinpiirtein tällaisia: Varaan aikaa pari tuntia itselleni. Kysyn itseltäni kysymyksiä ja vastaan niihin kirjoittamalla. Piirrän vuosikellon ja teen siihen merkintöjä (suurimmalla innolla värittelen lomapätkät) sekä tarkistan, miten taloudellisesti menee. Näiden pohjalta teen noin kolmen kohdan listan asioista, joihin haluan seuraavan kuukauden aikana ammentaa aikaani.
Kokoukseni ei käsittele pelkästään työasioita, vaan uskon vakaasti siihen, että etenkin luovana yrittäjänä kokonaisvaltaisuus on kultaa. Olen esimerkiksi juuri nyt muuton keskellä, joten minulle oli selvää, että minun on raivattava sille aikaa kalenterista. Jos minusta on tuntunut, että ydintekeminen on alkanut maistua puulta, olen tehnyt tilaa omille taideprojekteilleni, levolle tai keskittynyt hetkeksi uuden asian oppimiseen.
Esimerkkejä kysymyksistä, joita itseltäni kysyn:
Mitä minulle kuuluu juuri nyt?
Vaivaako jokin asia minua? Miten voin vaikuttaa siihen?
Mikä on mennyt hyvin? Miten juhlistan sitä?
Miten edellinen tavoitteeni meni? Pääsinkö siihen? Jos en, miksi?
Mitä on tulossa? Miten varaudun siihen?
Mitä tarvitsen lisää? (lepoa/aikaa omille projekteille/lisää asiakkaita jne..)
Mistä haluan hetkeksi luopua?
Mitkä asiat ovat tärkeimpiä seuraavan kuukauden aikana hyvinvoinnin, työn ja luovuuden näkökulmasta?
Palaverissa on hyvä muistuttaa itseään siitä, miksi tekee, mitä tekee. Oletko menossa oikeaan suuntaan? Huolehditko tarpeeksi itsestäsi? Tarvitsetko apua jonkin asian kanssa?
Kysymyksiin vastaaminen selkeyttää epävarmuuden ja kiireen keskellä. Se auttaa tekemään päätöksiä päämäärättömän lillumisen sijaan. Kuukausikokous myös muistuttaa ajattelemaan elämää kokonaisuutena, ei pelkästään laskutettavan työn kautta.
Mitä kysymyksiä lisäisit listaan? Millä nimellä kutsuisit omaa kuukausipalaveria itsesi kanssa?
<3 Titta